Saagojen mukaan v. 874 Ingolfur Arnason, Islannin ensimmäinen asuttaja jäi seudulle, jossa vesihöyryt nousivat maasta. Tämä sumuinen lahti on nykyinen Islannin pääkaupunki Reykjavik. Viikinkilaivoillaan tulleet siirtolaiset toivat mukanaan myös kotieläimiä. Laivat olivat kapeita ja avoimia. Näissä pienissä laivoissa kuljetettiin tämän päivän islanninhevosen esi-isät. Hevosia kuljetettiin pitkiä matkoja. Viikingit toivat niitä sotaretkiltään Norjasta. Pienissä veneissä oli vähän tilaa. Mukaan kelpasivat vain parhaat yksilöt.

Hevonen oli välttämätön jokapäiväinen apuneuvo aikaisille siirtolaisille, ja se oli ainoa kulkuväline maassa jossa on tänäänkin vain muutamia teitä eikä lainkaan rautatietä. 900-luvulla Islannin laki "Alltinget " kielsi kaikkien hevosten tuonnin Islantiin, ja näin islanninhevonen on säilynyt eräänä maailman puhtaimmista hevosroduista.

Islanninhevonen koki kovia laiduntaessaan vuodet ympäriinsä Islannin karussa luonnossa ja koettelevassa ilmastossa. Vain vahvimmat yksilöt kestivät armottomat lumimyrskyt ja viikkojen sateet. Näin luonto karsi heikot ja vain vahvat jäivät.

Tämän päivän islanninhevonen on hieman esi-isäänsä kookkaampi ja kaunisrakenteisempi, mutta sillä on edelleen tallella islanninhevoselle tyypilliset ominaisuudet: kestävyys, itsenäisyys, temperamenttisuus ja luonteen lempeys. Nämä ominaisuudet tekevät siitä erittäin miellyttävän ratsun.

Islanninhevosilla on viisi askellajia. Käynnin, ravin ja laukan lisäksi sillä on kyky kulkea myös tölttiä ja passia eli peitsausta. 4- käyntinen hevonen hallitsee käynnin, ravin, laukan ja töltin. 5-käyntinen islanninhevonen hallitsee näiden lisäksi myös passin. Töltti on nelitahtinen askellaji. Jalkojen liikejärjestys on sama kuin käynnissä - hevonen vain liikkuu nopeammin ja nostelee etujalkojaan rytmikkäästi. Töltti on pehmeää ja ratsastajalle miellyttävää. Passi on kaksitahtinen askellaji, jossa saman puoleiset jalat siirtyvät yhtä aikaa. Passin tulee aina olla nopeaa . Nopeimmat passijuoksijat saavuttavat jopa 40 km/h nopeuden.